2.12.2009
KYS:aan läksin jo kukonlaulun aikaan eli 06:50. Mennessä otettiin Varkaudesta toinen aamuvirkku kukko mukaan. Tultiin sopivasti kahdeksaksi sairaalaan ja pääsinkin lähtemään sädeyksiköstä osastolle ihan välittömästi. Talon vermeet niskaan ja aamukahville – tästä se alkaa.
Sytostaattilääke Sisplatiini [http://www.otsoniterapia.net/uutta/sisplatiini.htm] laitettiin tippumaan klo 09:30 ja tippumisnopeudeksi kaksi tuntia. Olikin aika unettava kokemus – hoitaja herätteli, kun lääkärillä oli asiaa jo tiputuksen aikana.
Sytostaattilääke Sisplatiini [http://www.otsoniterapia.net/uutta/sisplatiini.htm] laitettiin tippumaan klo 09:30 ja tippumisnopeudeksi kaksi tuntia. Olikin aika unettava kokemus – hoitaja herätteli, kun lääkärillä oli asiaa jo tiputuksen aikana.
Taas kertailtiin asioita (ymmärrän kertailemisen hyvin ja olen siitä oikein iloinen maanantain blogissa kertomistani syistä johtuen) ja kerroin lisäksi (hyvin aseteltujen kehotusansojen ansiosta) kokemuksistani kuuden vuoden takaiselta syöpähoitojaksolta. Nimenomaan paneuduttiin asioihin ja pelkoihin, joihinta potilas törmää sairastuessaan kuolemanvakavaan tautiin. Sovittiin, että pyydämme (lue: lääkäri pyytää, mitä yhdessä sovittiin) konsultaatiota korvienvälispesialistilta.
Syötäväksi kelpaavaan muotoon pyöriteltyjä (kasvis-)pyöryköitä, herkkusienikastiketta, keitettyjä porkkanoita, tuoretta salaattia, tomaatinlohkoja, ruisleipää, lasillinen piimää ja jälkiruoaksi suklaavanukasta. Ihan maittava satsi evästä, kastiketta tosin olisi saanut olla lähes tuplasti enemmän! Mutta, kaiken kaikkiaan: NAM!
Ravinterapeutti kävi kyselemässä vuoroaan ennen ruokailun alkua, mutta sovittiin, että syön rauhassa ennen hänen vierailuaan.
Ravinterapeutti kävi kyselemässä vuoroaan ennen ruokailun alkua, mutta sovittiin, että syön rauhassa ennen hänen vierailuaan.
Psykiatrian lääkäri ennätti ruokailun loputtua kumminkin ensin ja niinpä pohdimme korvienvälin aikaansaamia tosia sekä harhakuvia, ja tietysti apukeinoja, jotta saataisiin synnytettyä pääasiallisesti ensin mainittuja!
Sovittiin, että pyydämme (lue: lääkäri pyytää, mitä yhdessä sovittiin) Varkauden sairaalan psykiatrian osastoa varaamaan minulle ajan ja hoidetaan asia sitä kautta kuntoon.
Sovittiin, että pyydämme (lue: lääkäri pyytää, mitä yhdessä sovittiin) Varkauden sairaalan psykiatrian osastoa varaamaan minulle ajan ja hoidetaan asia sitä kautta kuntoon.
Seuraavana olikin ravintoterapeuttien vuoro. Olin edellisen kerran vastaavanlaisessa keskustelussa ~1,5 vuotta sitten ja niin silloin kuin nytkin tultiin lähes identtiseen lopputulokseen:
1) On ruokailtava, vaikka vähemmän kerrallaan, mutta useasti.
2) On syötävä mahdollisimman energiapitoista ruokaa.
3) On yritettävä syödä ravinnonlisiä (tänään sain eka kerran ihan kohtuullisen juotavanmakuista litkua).
Tytöillä (tämä ei oo tytöttelyä; ammattilaisia kaikki) ei ollut mitään huomauttamista tämän hetkisistä ruokailutottumuksistani; totesivatpa vain, että jatka samaan malliin ja yritä vielä enemmän ja vielä rasvaisempaa!
Keskustelussa olivat mukana KYS:n oma ravitsemusterapeutti sekä kaksi jo pitkällä opinnoissaan olevaa opiskelijaa.
Psykiatrian lääkäri kävi vielä tuomassa reseptin ja hoitaja tuli jo hoputtelemaan, että alkaisi olla kiire sädehoitoon! Todettiin ravintoasia käsitellyksi, toivoteltiin toisillemme jatkoja ja hoitaja olikin kärri valmiina odottelemassa oven takana. Ja menoksi.
Sädehoito-operaatiosta oli tarkoitus ottaa valokuvia tänään, mutta kun lähtö tapahtui kuvailemallani tavalla niin eihän siinä enää kamera mukaan muistunut. Huomisaamuna yritän muistaa!!
Sädehoidosta ei enää enempää, hoitajat ovat jo oppineet äijän tavoille (kaarimalja valmiina leuan alla, että muistan hampaatkin jättää kuulokojeiden joukkoon)!
1) On ruokailtava, vaikka vähemmän kerrallaan, mutta useasti.
2) On syötävä mahdollisimman energiapitoista ruokaa.
3) On yritettävä syödä ravinnonlisiä (tänään sain eka kerran ihan kohtuullisen juotavanmakuista litkua).
Tytöillä (tämä ei oo tytöttelyä; ammattilaisia kaikki) ei ollut mitään huomauttamista tämän hetkisistä ruokailutottumuksistani; totesivatpa vain, että jatka samaan malliin ja yritä vielä enemmän ja vielä rasvaisempaa!
Keskustelussa olivat mukana KYS:n oma ravitsemusterapeutti sekä kaksi jo pitkällä opinnoissaan olevaa opiskelijaa.
Psykiatrian lääkäri kävi vielä tuomassa reseptin ja hoitaja tuli jo hoputtelemaan, että alkaisi olla kiire sädehoitoon! Todettiin ravintoasia käsitellyksi, toivoteltiin toisillemme jatkoja ja hoitaja olikin kärri valmiina odottelemassa oven takana. Ja menoksi.
Sädehoito-operaatiosta oli tarkoitus ottaa valokuvia tänään, mutta kun lähtö tapahtui kuvailemallani tavalla niin eihän siinä enää kamera mukaan muistunut. Huomisaamuna yritän muistaa!!
Sädehoidosta ei enää enempää, hoitajat ovat jo oppineet äijän tavoille (kaarimalja valmiina leuan alla, että muistan hampaatkin jättää kuulokojeiden joukkoon)!
Maanantaiksi on luvassa taasen tähystystä – yäk, mutta minkäs mahtaa.
Huomiseen, kotoa käsin!
mullekkin annettiin brosyyrit ruokailun suhteen matkaan tuossa aikanaan. ruokavalio on vaihtunut kevyttuotteista täysiin rasvapommeihin. tosin kevyt-levikin maistu ihan hirveeltä sytomyrkkyjen pilaamilla limakalvoilla. nyt vetelen 80-prossaista oivariinia ja silleen. hyvä, että hommat etenee päivä kerrallaan.
VastaaPoista-violetti-ribboni