maanantaina, tammikuuta 11, 2010

Seitsemän jäljellä


11.1.2010
Tänä aamuna oli 26. sädehoitokerta KYS:ssa. Toisin sanoen vielä seitsemän reissua pitää heittää, jotta suunnitellut 33 sädetystä tulevat hoidetuiksi.
Itse sädehoitohan ei fyysisesti ole hankala ollenkaan (ainakaan minun kohdallani). Fyysisesti raskasta siitä tekee jo tämä välin kulkeminen: kaksi tuntia jokainen arkipäivä säällä kuin säällä. Alkuaan oli ajatellut, että kulkeminen onnistuu jonkin aikaa omalla autolla (ja onnistuihan se), mutta kovin lyhyeksi tuo oman ajoneuvon käyttöjakso muodostui. Tuntuu aivan riittävän rankalta istua toisenkin ohjaamassa kyytipelissä.
Pelättyä suun limakalvojen totaalista palamista ei myöskään kohdallani tapahtunut. Jotakin olen pystynyt nielemään myös suun kautta (pieniä määriä kermaviiliä, muutamaa jogurttia, pinaattikeittoa, sienimuhennosta, paistettua seitiä, soseutettua kalasoppaa ja yhden paistetun kananmunan), mutta pääasialliseksi ravinnoksi niitä ei voi kutsua. Arvioisin, että suun kautta on mennyt korkeintaan 10 % koko ravintomäärästä. Loput 90 menevät letkun kautta suoraan ohutsuoleen.
Kyllähän suu kieltämättä on ikävän tuntuinen ja makuinen. Pätkää pitempiä puheita ei voi pitää ilman vesiastiaa; suu kuivuu toivottoman nopeasti. Ja se eniten ruokailuun vaikuttava asia: lähes kaikki (herkutkin) mitä suuhun laittaa, maistuu pahalla (etovan pahalle). Nuo yllä luettelemani ruuat ovat sellaisia sattumalta eteen tulleita erikoisuuksia, joiden makua suun vioittuneet aistinsolut eivät ole onnistuneet täydellisesti pilaamaan.

Jo aiemmin olen kertonut, että lääkärit lupasivat karvojen säilyvän. Totta se onkin, mutta parranajon jälkeen uuttakaan ei ole ruvennut ilmestymään normaalia vauhtia, vaan hyvin hitaasti. Lisäksi näyttää uhkaavasti siltä, että parran värikin olisi muuttumassa harmaaksi – aika näyttää!
Sädehoito on vaikuttanut myös hoitoalueen ihoon. Se näyttää siltä kuin olisin ottanut aurinkoa pelkästään kaulan alueelle pitkään ja onnistuneesti. Niskassani oleva pigmenttivirhealue näyttää kummalliselta.
Keskiviikkona on vielä sytostaattihoito, mikäli lääkäri huomisaamuna toteaa verenarvoni hoitoon sopiviksi. Ensi viikon sytostaatista ei vielä ole minkäänlaista tietoa.
Käväise katsomassa kuvia blogin alareunassa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti