Viimeinen sytostaattihoito - toivottavasti!

13.1.2010

Taas pitkä työpäivä takana. Aamusella lähdettiin hiukan ennen kymmentä, kahdeksan asteiseen, pilviseen pakkaspäivään. Eilen oli luvassa taivaalle sumua, jota ei onneksi kuitenkaan ollut. Kuulin jälkikäteen, että Varkaudessa oli aurinkokin paistellut, Kuopiossa ei kuitenkaan. - Mutta, ei ollut tarkoitus säähavainnoista kertoa!

Ensin sytostaattipolille kymmeneksi. Olin ounastellut jo eilisen laboratoriokokeen perusteella, että kaikki ei tule menemään aivan putkeen tänään - eikä mennyt. Hoitaja alkoi kysellä heti ovella, millainen vointi ja olo on ja vaivihkaa muutakin mukavaa. Kävi sytolääkärin pakinoilla ja tuli passittamaan minut heti alkajaisiksi laboratoriokokeisiin; sen perusteella päätettäisiin annetaanko hoitoa tänään vai ei. Kyseessä on kuitenkin viimeinen sytostaattihoito, mikäli se annetaan tai muussa tapauksessa viimeinen sytostaattini olisi annettu jo kaksi viikkoa sitten. Viimeviikkoinen hoitohan peruttiin juuri huonojen veriarvojen takia. - Valkosolut siellä hänksättelevät.

Laboratoriotulokset tulivat ja niiden - sekä sen, että on kyseessä viimeinen sytohoito - perusteella tuli positiivinen hoitopäätös. Helpotus! Kello on kuitenkin jo 11 eli tunti aikataulusta jäljessä.
Kahden tunnin lääketiputus edessä ja lisäksi huuhtelu; siis 2½ tuntia. Sen jälkeen tulisi sädehoito.

Tänään löytyi taas vaihteeksi positiivis-humöörinen lääkärikokemus!

Olin eilen sädelääkärin vastaanotolla unohtanut uusia mielialamömmöni reseptin ja naputtelin aamusella lähtökiireissäni reseptin mukaan saatelapun, josta olen ottanut  kuvan ja liittänyt tuonne blogieni kuvien loppuun! - Eikä siinä kaikki, että hän (lääkäri siis) olisi lähettänyt reseptin uusittuna hoitajan mukana, ei! Outo valkotakki hiippaili ensin viereisen potilaan luokse ja hoiti siinä heidän keskeisiä asioitaan ja kääntyi sitten minun puoleeni kysyen: 

- "Osmo?"

- "Kyllä."

- "Minä katkaisin ne jonninjoutavat öiset ilmaiskanavat!" koko ajan ovelan näköisenä hymyillen.

Hetken rattaani löivät tyhjää, mutta sitten:

- "Kiitos."

Hän kävi varta vasten ilmoittamassa, että viestini oli mennyt täydellisesti perille! Kiitos siitä vielä!

Loppupäivä olikin sitten sitä tavanomaista rutiinia.

Viisi sädehoitoa vielä jäljellä.

Tupakatta 2 kk, 6 pv ja 22 tuntia. - Nyt jo entistä helpommin.

Kommentoi!
Ota kantaa!
Kerro omia tai läheistesi kokemuksia!
Ryhdy omaissyöpäläiseksi ellet ole syöpäläinen itsekin!