9.2.2010
- Jussille kiitos vinkistä. Hän pyytää edellisen blogikirjoitukseni kommentissaan karamellien makuanalysointia! Ja miksikäs ei, koska olen innolla odotellut milloin namitkin alkaisivat maistumaan.
- Myös violetribbon kertoo saman blogikirjoituksen kommentissaan, että hänellä sädehoidot ovat kuun puolivälin jälkeen alkamassa. Jos olen oikein ymmärtänyt sädetettävän alueesi, niin suun maut eivät liene vaaravyöhykkeessä – ainakin näin toivon!
Suun (kielen makunystyjen) pitäisi välittää aivoille tietoa neljästä perusmausta: makeasta, karvaasta, suolaisesta ja happamasta. Lisäksi joissakin lähdeteoksissa puhutaan erikseen kirpeästä (kirpeän suolaisesta) mausta viidentenä makuna.
Namit ovat olleet minulle mieleistä naposteltavaa jo pitkään. Nyt tietenkin tupakoinnin lopettamisen jälkeen niistä tuli lisäksi tapasauhuttelun korvike ja niitä upposi todella kovaa tahtia, kunnes …!!
… kunnes sädehoito alkoi vaikuttamaan suun limakalvoihin ja vei lopulta syljenerityksen kokonaan.
Olen jo moneen otteeseen avannut irtokarkkirasiani, jonka ennätin tankata täyteen juuri ennen kuin makujen tunnistaminen alkoi hävitä ihan tykkänään. – Pahimmillaan ”mauton elämä” oli sitä, että laittoipa suuhun mitä tahansa niin se maistoi pahalta! Ja tarkoitan tällä niin pahaa makua, että eväs oli sylkäistävä pois. Vettä sentään oli pakko nieleskellä, jotta pystyi edes puhumaan eli vettä tarvitsin uunikintaan (kieli) kostutteluun. Ilman kostuttamista kieli tarttui kitalakeen, suun seinämiin tai huuliin, huulet kiinni toisiinsa ja puhuminen oli yhtä 'monkejjusta'.
Olen aina valinnut irtokarkkini – kuten kai kaikki muutkin namikoukussa olevat – omien, hyvien makukokemusteni perusteella. Namivalikoimassa on lakritsia salmiakin makuisena tai ilman, täytelakritseja, suklaata täytteellä tai ilman, monenmakuisia marmeladeja, hedelmänmakuisia pehmeitä namusia, vaahtokarkkeja, happamankirpeitä (irvistellen syötäviä) jne. – Mutta mikään muu kuin normaali perussuklaa ei maistu hyvältä!
… kunnes sädehoito alkoi vaikuttamaan suun limakalvoihin ja vei lopulta syljenerityksen kokonaan.
Olen jo moneen otteeseen avannut irtokarkkirasiani, jonka ennätin tankata täyteen juuri ennen kuin makujen tunnistaminen alkoi hävitä ihan tykkänään. – Pahimmillaan ”mauton elämä” oli sitä, että laittoipa suuhun mitä tahansa niin se maistoi pahalta! Ja tarkoitan tällä niin pahaa makua, että eväs oli sylkäistävä pois. Vettä sentään oli pakko nieleskellä, jotta pystyi edes puhumaan eli vettä tarvitsin uunikintaan (kieli) kostutteluun. Ilman kostuttamista kieli tarttui kitalakeen, suun seinämiin tai huuliin, huulet kiinni toisiinsa ja puhuminen oli yhtä 'monkejjusta'.
Olen aina valinnut irtokarkkini – kuten kai kaikki muutkin namikoukussa olevat – omien, hyvien makukokemusteni perusteella. Namivalikoimassa on lakritsia salmiakin makuisena tai ilman, täytelakritseja, suklaata täytteellä tai ilman, monenmakuisia marmeladeja, hedelmänmakuisia pehmeitä namusia, vaahtokarkkeja, happamankirpeitä (irvistellen syötäviä) jne. – Mutta mikään muu kuin normaali perussuklaa ei maistu hyvältä!
Ihmettelen kovasti, miksi mikään normaalisti kirpeän makuinen nami, ei nyt maistu muuta kuin poissylkäistävän pahalta. Jos niitä erehtyy mussuttamaan väin väkisin suussaan pahasta mausta huolimatta hiukan pitempään, suu tulee kipeän aristavaksi.
Maustoin alussa myös normaaleja ruokia reilulla suolamäärällä (suolaista kaurapuuroa) ja ihmettelin mistä suun kipeytyminen johtui. No, varmaankin siitä liiasta suolasta, vaikken sitä itse maistanutkaan. Jostakin syystä sain kuitenkin puuro- ja velliannokseni syötyä. Nythän maistumattomat syötävät vähenevät ihan kivaa tahtia. Joka päivä on aiheellista kokeilla, että jokohan tuo tai se maistuisi, ja onneksi positiivisia yllätyksiä tulee vastaan päivittäin.
Maustoin alussa myös normaaleja ruokia reilulla suolamäärällä (suolaista kaurapuuroa) ja ihmettelin mistä suun kipeytyminen johtui. No, varmaankin siitä liiasta suolasta, vaikken sitä itse maistanutkaan. Jostakin syystä sain kuitenkin puuro- ja velliannokseni syötyä. Nythän maistumattomat syötävät vähenevät ihan kivaa tahtia. Joka päivä on aiheellista kokeilla, että jokohan tuo tai se maistuisi, ja onneksi positiivisia yllätyksiä tulee vastaan päivittäin.
Harmi, että namit eivät vielä kuulu joukkoon!!
Muistakaa kommentoida ja kertokaa omista kokemuksistanne. Ne auttavat muita samanlaisessa tilanteessa taistelevia, jos ei muuten, niin ainakin ymmärtämään sen, etteivät nämä ole pelkästään minun kiusaksi suunniteltuja vaan että on niitä muillakin!
Käykää myös katsomassa mitä sponsoreilla on sanottavana (tekstimainokset) - Uskokaa tai älkää, mutta omalla tavallaan sekin auttaa :)
Tervehdys! Löysin blogisi blogilistan kautta. Mielenkiintoista lukea kommenttejasi makumuutoksista kun juuri äsken itse nieleskelin houkuttelevan näköisen laskiaispullan lopulta vastentahtoisesti. Minun makumuutokseni ovat kuitenkin vähäisempiä kuin sinun, syöpälääkkeeni (ns. täsmälääke) sivuvaikutuksia, mutta uskallan silti kommentoida.
VastaaPoistaNäiden neljän mainitsemasi perusmaun lisäksi on viides, umamiksi nimetty (tulee esiin monissa japanilaisissa ruoissa) - kävin tammikuussa messuilla, jossa oli aistipolku: maistelinkin näitä perusmakuja kiinnostuneena, nykytiedon mukaan makuaistimukset sijaitsevat jokaisella yksilöllisesti, myös eri puolilla kieltä. Sain tuntuman kaikkiin, mutta suolaisuus tuntuu pelkästään vastenmieliseltä.
Minä en karkkeja kaipaa, mutta suklaa ja jäätelö maistuisivat - valitettavasti eivät maistu kuitenkaan, jotenkin se rasva tunkee läpi etovana eikä makua pyöristävänä kuten ennen.
Voimia!