5.2.2010
… ruualle!
Nyt kun vatsa viimeinkin on asettunut toimimaan vakaasti, on mielenkiintoista seurata makujen kehittymistä (tai palaamista entiselleen) suun makuelinten tuntemuksina.
Ei olekaan itsestäänselvyys, että makea on makeaa, suolainen suolaista, karvas karvasta, hapan hapanta, hyvän makuinen hyvän makuista! Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kaiken lisäksi suussa pyörii kuiva uunikinnas, joka tarttuu kitalakeen ja huuliin, huulet tarttuvat toisiinsa, sylkeä ei erity juuri lainkaan ja puheella on helppoa tehdä tarjahalos-imitointia: ärrästä tulee ”äjjä” ilman pientä vesitilkkaa, joka ”ijjottaa” kielen toisarvoiseen tehtäväänsä, puheen muodostamiseen. Olen vakaasti sitä mieltä, että sen ensiarvoinen tehtävä on makujen tunnistaminen.
Ei olekaan itsestäänselvyys, että makea on makeaa, suolainen suolaista, karvas karvasta, hapan hapanta, hyvän makuinen hyvän makuista! Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kaiken lisäksi suussa pyörii kuiva uunikinnas, joka tarttuu kitalakeen ja huuliin, huulet tarttuvat toisiinsa, sylkeä ei erity juuri lainkaan ja puheella on helppoa tehdä tarjahalos-imitointia: ärrästä tulee ”äjjä” ilman pientä vesitilkkaa, joka ”ijjottaa” kielen toisarvoiseen tehtäväänsä, puheen muodostamiseen. Olen vakaasti sitä mieltä, että sen ensiarvoinen tehtävä on makujen tunnistaminen.
Kaurapuuro (tai -velli) oli ensimmäinen 'oikea ruoka', joka on löytänyt osoitteensa suurempia kipuja tuottamatta. Sen variaatiot ovatkin siellä jossakin löysän puuron tai sakean vellin välimaastossa. Lisäksi muutoin tökkivä (etova) rasvaisen syöminen ei pädekään kaurapuuroon. Laitan siihen suuren lusikallisen suolaista Flooraa sekä ensimmäiseen kerrokseen Floorasilmän ympärille 2-3 millin paksuudelta sokeria. Kun tämä kerros on syöty, lisään silmään vielä 2-3 teelusikallista sokeria ja lisänokareen Flooraa sekä aloitan annoksen vaivaamisen. Siitä tulee aivan hiutaleisen liisterin näköistä keitosta, joka ei avustusta nielemiseen kaipaa. Ääntä kohti kumottu lusikallinen katoaa kuin itsestään. Nam!
Makkarakeitto on toinen makunystyilleni kelpaava 'oikea ruoka'. Se ei maistettuna aivan vastaa sitä, mitä se antaa arominsa puolesta odottaa, mutta lähellä alkuperäistä soppaa kuitenkin. Siihen käytetään runsaasti keittojuureksi, joten kohtuullisen monipuolisen ravitsevaakin se on. Makkara on tietenkin aitoa Atrian Punaista. Aluksi makkarakeittokin piti soseuttaa, mutta nyt menee alakertaan semmoisenaan. Maiskis!
Peruna on pieni ihmeellisyys. Se ei maistu (hyvältä), mutta pieniä määriä syön sitä muiden juuresten joukossa. Myös soseutettuna se antaa hivenen vastenmielistä makua keittoon.
Peruna on pieni ihmeellisyys. Se ei maistu (hyvältä), mutta pieniä määriä syön sitä muiden juuresten joukossa. Myös soseutettuna se antaa hivenen vastenmielistä makua keittoon.
Lihat (sika ja lehmä) etovat. En saa niitä nieltyä yhtä palasta enempää. Senkin nieleminen tuottaa vaikeuksia. Vaikka liha olisi soseutettuna, se jää syömättä. Yäk!
Yksi rasiallinen maksalaatikkoa (rusinallista) on jo tuhottu. Ei mikään gourmet-kokemus, mutta menettelee.
Kaupan hyllyltä valmiina saatavat jälkiruoat ovat olleet melkoinen pettymys. Ei ensimmäistäkään täysin tyydyttävää purnukkaa ole osunut ostoskoriin, niitten maistumisesta puhumattakaan. Toki olen lähes kaikki urhoollisesti syönyt, mutta päättänyt olla toista purnukkaa ostamatta. Muutamia vaniljakiisseli-marjakeittosekoituksia olen löytänyt, jotka olisivat muuten ok, mutta se marjakeiton osuus on ollut ala-arvoisen keinotekoisen (esanssisen) makuista. Hyi!
Valion mustikkakeitto (litran purnukka) on hyvää, kun siihen ensin lisää runsaasti sokeria. Aika karvasta juotavaa imeltämättömänä!
Mutta mikä tärkeintä! Jejunum-letku ei ole käytössä, vaan kaikki eväs menee suun kautta, maistuupa se miltä tahansa. Ja ruokaa menee lisäksi riittävä määrä. Paino on pysynyt aika tarkasti samana koko ajan (alun tupakoinnin lopettamisesta johtuneita heilahteluja lukuun ottamatta).
Kyllä ne maut tulevat sieltä vielä liharuokiinkin. Pari lehmän sisäfilettä on odottelemassa makustelijaansa!
Kyllä ne maut tulevat sieltä vielä liharuokiinkin. Pari lehmän sisäfilettä on odottelemassa makustelijaansa!
Muuten. Tupakatta 3 kk, 1 pv ja 22 tuntia!
Muista kommentoida (anonyymisti tai nimellä).
Muista kommentoida (anonyymisti tai nimellä).
